Pyhä-Häkki kansallispuisto

Pinta-ala 1300 hehtaaria (13 km2)

- pinta-alasta on puolet suota, puolet metsää.

Pyhä-Häkin kansallispuiston tehtävä on esitellä ja säilyttää vanha metsä ja keskisuomalainen suomaisema.

Puiston nimen historia juontaa läheisestä Pyhäjärvestä, jonka rantaan asutettiin Häkkinen-niminen perhekunta vuonna 1554. Näin syntyneen kylän nimeksi vakiintui Häkkilä ja puistoksi muodostettu kruununmaa nimettiin Pyhä-Häkiksi.

 Perustettu 1956

- Pyhä-Häkin kruununmetsä on rauhoitettu maan ja metsän käytöltä vuonna 1912, kansallispuistoksi se julistettiin 1956. Kotaneva liitettiin puistoon vuonna 1980.

Polut ja reitit

Puiston sisällä on kolme vaellusreittiä.

Punaisella maastoon merkitty Kotanevan polku on pituudeltaan 6,5 kilometriä ja se kaikki kattaa puiston tärkeimmät maasto- ja luontokohteet.

Oranssilla merkitty Mastomäen polku kulkee vanhan metsän sisällä ja on pituudeltaan 3,2 kilometriä.

Vihreällä merkitty reitti, 1,4 km, kattaa pienenä läpileikkauksena puiston kokonaisuuden: osaksi vanhan metsän sisällä ja osaksi pitkospuilla.

Puistossa ja sen ympäristössä kiertävä 16 kilometrin mittainen ympyräreitti on merkitty valkoisella. Sen varrella on yöpymispaikka (laavu) Tulijärven rannalla puiston pohjoispuolella.

 Palvelut

Puiston alueella ei ole jäteastioita/-huoltoa (roskaton retkeily).

Keittokatos/nuotiopaikka Kotajärven rannalla 1,8 kilometriä lähtöpisteestä.

Kompostikäymälät lähtöpaikalla, ja Kotajärven keittokatoksella.

Reittikartat ja puistotietoa infopisteessä esittelytauluissa ja QR-koodeissa.

Kaivo infopisteen takana ja Poika-ahon kruununtorpan pihapiirissä.

 Nähtävyydet 

Vanha Iso puu - mänty - 1,2 kilometriä lähtöpaikalta. Syntynyt vuonna 1518, kuoli 2004. Pituus 26 metriä, halkaisija rinnan korkeudelta 89 cm, tilavuus 8 m3. Uusi iso puu, 0,9 km lähtöpaikalta, syntynyt v. 1741.

Pääportin läheisyydessä oleva mänty kaatui 3.6.2012. Tuulenpuuska kävi sen latvukseen ja pitkään lahoamistilassa ollut juurakko joutui antamaan periksi.

Poika-ahon kruununmetsätorppa - pellot ja pihapiiri - puiston takaosassa. Perustettu 1854, nykyinen päärakennus vuodelta 1898. Pihapiirissä kolme alkuperäistä rakennusta, päärakennus, navetta ja aitta.

Eläimet

Pyhä-Häkin vanhat metsät sopivat hyvin kolopesijälinnuille, kuten tiaisille, tikoille ja pöllöille. Lahopuita hyväkseen käyttävät hyönteiset ja kovakuoriaiset ovat osa puiston eliöstöä.

Hirvet (Alces alces) eivät löydä syötävää vanhassa metsässä ja siitä syystä karhutkaan (Ursus arctos) eivät viihdy puiston alueella. Talviset ketun, näädän, oravan ja saukon jäljet paljastavat niiden läsnäolon, vaikka niitä  muuten näkee harvoin. Metsäkanalinnut viihtyvät alueella hyvin. Vanhan metsän alueella esiintyy pyyparvia, teeret ja metsot ovat puiston takaosan hiekkamaiden vakioasukkaita.

 Pyhä-Häkin nimikkoeläin on palokärki, jonka saattaa ympäri vuoden nähdä tai kuulla koko puiston alueella

 Järjestyssäännöstä

 Puistossa saa vapaasti liikkua jalkaisin ja hiihtäen.

 Marjojen ja sienten poimiminen on sallittu

 Metsästys ja kalastus on kielletty.

 Koirat on pidettävä hihnassa puiston alueella.

 Kasvien poimiminen ja muu luonnon häiritseminen on kielletty.

 Metsähallitus

Pyhä-Häkin kansallispuisto, kuten muutkin Suomen kansallispuistot, ovat valtion maata ja Metsähallitus vastaa niiden hallinnoinnista ja ylläpidosta.